Poliisin voimankäyttö

Helsingin Sanomat uutisoi oikeusoppineiden vaativan selvitystä poliisin käyttämästä kaasusumutteesta Elokapinan järjestämässä mielenosoituksessa.

Ryhmä mielenosoittajia tukki liikenteen yli kahdeksi tunniksi eivätkä hajaantuneet poliisin lukuisista käskyistä huolimatta. Poliisilakiin on kirjattu väkijoukon hajoittamisesta seuraavaa: "Poliisilla on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan, jos kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai on esteenä liikenteelle." Mielenosoittajilta ei siis riistetty perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeuslakiin kirjattua oikeutta kokoontumiseen tai mielenosoittamiseen: käsky hajaantua ja kritiikkiä kerännyt voimankäyttö koski nimenomaan mielenosoittajien aiheuttamaa haittaa liikenteelle. 

Helsingin Sanomien jutussa Elokapina mielenosoittaja ihmetteli aiemmin kuultuja juttuja siitä, että poliisit ovat ennen ymmärtäneet "...miksi ollaan osoittamassa mieltä." Selvennettäköön tässä kohtaa vielä sekin, ettei mielenosoittajien määräämisessä hajaantumaan ja voimankäytössä ollut kyse poliisin ymmärryksen puutteesta: kyse oli mielenosoittajien aiheuttamasta esteestä liikenteelle. Kyse ei myöskään ollut siitä, etteikö poliisin tai poliisien mielestä ilmastotoimet olisi tärkeitä asioita. Kyse oli virkatehtävän hoitamisesta ja työajalla ei anneta henkilökohtaisten mielipiteiden vaikuttaa toimenkuvaan, jos mielenosoittajat selkeästi aiheuttavat haittaa yleiselle järjestykselle.

Poliisilakiin on kirjattu voimankäytöstä seuraavaa: "Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajoittaa väkijoukko voimakeinoin ja ottaa niskoitteleva henkilö kiinni." Siitä, että saako poliisi hajoittaa väkijoukon voimakeinoin ei ole siis epäselvyyttä. Yllättävän usealle poliisin käyttämä sumute aiheuttaa kuitenkin harmaita hiuksia. Tämä harmaantuminen lienee peruja poliisilakiin kirjatusta vähimmän haitan periaatteesta, jonka mukaan "Poliisin toimenpiteillä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi." Moni on kritisoinut, että aiemmin on kannettu mielenosoittajat pois liikenteen tieltä. Tähän kritiikkiin vastaan kysymyksellä, onko aiemmissa mielenosoituksissa sekä poliisien että mielenosoittajien terveyttä uhannut korona?

Iltalehden uutisessa huomautetaankin poliisitaustaisten poliitikkojen toimesta, että poliisin voimankäytön tulisi perustua kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnan kannalta mielestäni vallitsevassa koronatilanteessa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siitä, miksi poliisi on lukuisten kehotusten jälkeen turvautunut ensisijaisesti sumutteeseen lähikontaktin sijaan. Olenkin vallitsevan radiohiljaisuuden myötä huolissani siitä, onko ministeritasolla päivitetty poliisien ohjeita voimankäytöstä vastaamaan nykyajan tilannetta? Jos poliisin voimankäytön ohjeiden päivittäminen vastaamaan nykyistä koronatilannetta on jostain syystä jäänyt Maria Ohisalolta taka-alalle, niin nopeat reaktiot ja ministerin osoittama tuki poliisin toimille tieliikenteen sulun purkamiseksi ovat nykyisessä tilanteessa korvaamattomia. Mainehaitta Suomen poliisille tulee olemaan väistämättä kohtuuttoman suuri tämän hetkisen sisäministerimme radiohiljaisuuden vuoksi. 

Minun tukeni on Suomen poliisin toimilla, jossa esimerkillisesti toteutui kokonaisharkinta ja vähimmäisen haitan periaate.