Koulukiusaaminen kriminalisoitava

 

Koulukiusaaminen on ollut väkevästi pinnalla viime viikkoina, ja hyvä niin. Koulukiusaamista ei ole vieläkään saatettu rangaistavaksi teoksi, vaan siihen on ensin sisällyttävä esimerkiksi väkivaltaa poliisin puuttumiseksi tilanteeseen. Koulukiusaamisen muuttuessa fyysiseksi kouluväkivallaksi tilanne on kuitenkin edennyt jo liian pitkälle. Yle uutisoi Etelä-Karjalan koulujen toimintamallista, jossa selvästi lainvastaiset teot saatetaan suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten hoidettavaksi. Kyseinen malli on osoittautunut tehokkaaksi, sillä uutisoinnin mukaan yksikään väkivaltaan sortunut ei ole uusinut tekoaan viime vuoden aikana.

Etelä-Karjalan toimintamalli on hyvä kouluväkivallan karsimiseksi, mutta kyseistä mallia olisi mahdollista käyttää myös koulukiusaamisen vastaisessa työssä koulukiusaamisen kriminalisoinnin myötä. Lisäksi uutisoinnissa ilmenevä kynnys ilmoituksen tekemiseen poliisille vähäänkään epäselvissä kiusaamistilanteissa madaltuisi. Muun muassa Krista Vierimaan tutkimuksessa todettiin, että lasten ja nuorten kynnys kertoa kiusaamisesta esimerkiksi vanhemmille madaltuisi huomattavasti, jos se luokiteltaisiin rikolliseksi toiminnaksi. Tämän lisäksi uutisoinnissa ilmennyt epävarmuus kiusaamistilanteiden ilmoittamisesta poliisille haihtuisi, jos kiusaaminen luokiteltaisiin rangaistavaksi teoksi. 

Nykyisen vihapuhebuumin myötä riskinä kuitenkin on se, että ilmoittaminen koulukiusaamisesta madaltuu liiaksikin ja resurssitarve kiusaamisen kriminalisoinnin myötä räjähtää entisestään käsiin. Tämän asian tiimoilta koulukiusaamisen kriminalisointi vaatiikin vielä lisätutkimusta.

Vierimaan mukaan oikeilla seuraamusvalinnoilla on mahdollista muuttaa tehokkaastikin nuorten käyttäytymismalleja. Puuttumalla siis entistä voimakkaammin koulukiusaamiseen lainsäädännön avulla, voimme parhaimmillaan ennaltaehkäistä kyseisillä toimilla jopa työpaikkakiusaamista. Nimittäin koulukiusaajan oppiessa vääränlaisen mallin toimia kouluyhteisössä hän saattaa jatkaa vahingollista käytöstään myös myöhemmin työyhteisössä. Tämän vuoksi olisikin ensisijaisen tärkeää säätää nykyistä lainsäädäntöä kiusaamisen - ei pelkästään väkivallan - katkaisemiseksi jo koulumaailmassa.

Kiusatun siirtäminen kotiopetukseen tai toiseen kouluun on viimeisin, mutta sitäkin enemmän käytetty toimintamalli kiusaamistilanteissa. Miten kiusaajat ymmärtävät kyseisen toiminnan myötä, että he ovat olleet väärintekijöitä? Kiusatun siirtäminen uuteen kouluun helpottanee joissain tapauksissa kiusatun asemaa, mutta kiusaajat vanhasta koulusta etsivät suurella todennäköisyydellä itselleen uuden uhrin. Kuten Ylen uutisointi käytännön tasolla osoittaa, koulukiusaamisen kriminalisointi saattaa olla ainoa varteenotettava toimintamalli kiusaamiskulttuurin katkaisemiseksi - tai ainakin minimoimiseksi.

Tehdään kiusaamisen kriminalisoinnin kautta koulumaailma mahdollisimman turvalliseksi lapsille ja nuorille.